Wyatt Earp’s Revenge

 

Pääosissa: Val Kilmer, Shawn Roberts, Daniel Booko

 

Ohjaus: Michael Feifer (1958) 93 min

 

Conrad (David O'Donnell) saapuu haastattelemaan Wyatt Earpia (Val Kilmer) hotelliin ja haluaisi tietää, pitääkö legendan hänen saamastaan revolverista paikkansa. Legendan mukaan Earp (Shawn Roberts), Bat Masterson (Matt Dallas), Charlie Bassett (Scott Whyte) ja Bill Tilghman (Levi Fiehler) saivat lahjaksi Colt Buntline spesiaalit asetehtailijalta, kun nämä selvittivät Dora Handin (Diana DeGarmo) murhasta syytetyn Spike Kenedyn (Daniel Booko) tapauksen. Earp kertoo Conradille, miten oli ihastunut Doraan, kuten niin moni muukin mies. Spike oli aikeissa ampua Dodge Cityn sheriffin, mutta vatsavaivoihinsa apua hakemaan lähtenyt sheriffi oli antanut Doran yöpyä toimistollaan, joka kuolee naulasta kimmonneeseen luotiin. Earp saa mukaansa Bat Mastersonin ja apulaissheriffi Charlie Bassettin ja he hakevat intiaanien kasvattaman Bill Tilghmanin jäljittämään pakenevia Kenedyn veljeksiä. Spike ja Sam (Steven Grayhm) erkaantuvat ja Spike hakee yösuojaa läheiseltä tilalta ennen kuin yrittää päästä isänsä Mifflinin (Trace Adkins) tilalle. Lähtiessään pois, Spike ampuu tilan isännän Edin (Wes Brown). Nelikko saa kiinni Samin ja vievät haavoittuneen vankinsa luodin poistoon erään hammaslääkärin luo, uskoen samalla saavansa tietoja Spike pakoreitistä. Hammaslääkäri, joka paljastuu Doc Hollidayksi (Wilson Bethel) vetää luodin pois tavalla, joka saa Samin laulamaan kuin kanarialinnun. Kun Samia ei syytetä rikoksesta, hän pääsee vapaaksi ja palaa isänsä tilalle. Mifflin lupaa suojella poikiaan viimeiseen saakka, mutta kun Earp porukoineen saapuu, Mifflin luovuttaa. Bat ja Spike haavoittavat toisiaan, mutta juuri kun Spike on antamassa tappavaa laukausta, Earp saapuu paikalle ja ampuu Spiken. Spike kuolee myöhemmin vammoihinsa ja nelikko palkitaan Buntlinen spesiaaleilla, koska asetehtailija oli myös Doran pauloissa. Kuultuaan tarinan Conrad paljastuu murhatun Edin pojaksi (Mason Cook), jolle Earp lopulta luovuttaa spesiaalirevolverinsa.

 

Kauas on tullut siitä, kun Val Kilmer esiintyi laadukkaissa, tai ainakin viihdyttävissä elokuvissa. ”Ritari Ässän” K.I.T.T:n äänirooli ja ”Wyatt Earp’s Revenge” tuskin ovat töitä, joista hän haluaisi itsensä muistettavan. No, ehkä jossain vaiheessa Quentin Tarantino nostaa hänetkin takaisin valokeilaan, kuten on tehnyt John Travoltan ja monen muun kohdalla. Ja kiitokset niistä QT:lle. ”Wyatt Earp’s Revenge” liippaa läheltä Val Kilmeriä, sillä hän esitti ”Tombstonessa” John ´Doc´ Hollidaytä. Elokuvan suurin ansio on siinä, ettei tarina liity millään tavalla Ike Clantonin kanssa käytyihin taisteluihin, sillä niitä on valmistettu sekä hyviä että huonoja koko elokuvahistorian ajan. Siihenpä ne ansiot sitten jäävätkin. Tarina on tosi, mutta käsikirjoittajat ovat ottaneet melkoisia vapauksia ja se suotakoon, sillä Spiken kuolema vuosia myöhemmin ei olisi ollut niin tarinaan sidottu kuin mihin nyt on päädytty. Tiettävästi Dora Handin ja Wyatt Earpin välillä ei myöskään ollut minkäänlaista sutinaa ja Spike taisi oikeasti haluta tappaa sheriffin, koska oli myös ihastunut Doraan. Valitettavan huonosti tämä osa historiaa on dokumentoitu. Käsikirjoituksessa on paljon epäloogisuutta, joista älyttömin on Spiken tapa antaa ampumille uhreille mahdollisuus säilyä hengissä: hän ottaa muutaman luodin pois ja käskee uhrin valita luvun yhden ja kymmenen väliltä, jonka jälkeen hän pyöräyttää rullaa niin monta kertaa ja ampuu. Tämä on käsikirjoittajista varmaan tuntenut tosi ”coolilta” ajatukselta, vähän kuin ”Vain muutaman dollarin tähden” taskukello, mutta kun se tuodaan lopputaistelussa, jossa Spike on yksin neljää vastaan, niin ratkaistu on järjetön. Isä Mafflin lupaa taistella poikiensa puolesta, mutta kun Earp veikkoineen ilmestyy pyssyt paukkuen paikalle, Mafflin heittää kiväärinsä saman tien maahan. Jos kyseessä olisi ollut komedia, niin olisin jopa nauranut, mutta nyt tapaus aiheutti vain myötähäpeää.

 

Roolituksessa on menty yhtä pahasti metsään. Näyttelijät ovat kyllä koko lailla esittämiensä hahmojen ikäisiä, mutta kansikuvapojat eivät näytä yhtään sillä tavalla miehekkäiltä miehiltä, joita westerneissä pitäisi olla. Kun nykyään on kaiken tiedon avulla niin paljon helpommat mahdollisuudet tehdä realistista elokuvaa kuin vaikkapa 50-luvulla, niin miksi sitä ei sitten tehdä? Bat Mastersonia esittävän Matt Dallasinkin kasvoja peittää koko jahdin aikana mediaseksikäs parransänki. Muutenkin eleet ja dialogi ovat tällä nuoremmalla kaartilla hyvin 2000-luvulta ja kaupunkilaisilta näyttäviä ja kuulostavia. Doc Holliday kuvataan lähes täytenä mielipuolena ja Val Kilmeriä ei kiinnosta asia pätkääkään. Ja miksi kiinnostaisikaan, kun kyseessä on kaikin puolin niin into- ja kunnianhimoton videoelokuva, jossa aseetkin kuulostavat hernepyssyiltä. Roolihahmot ovat masentavan latteita, heidän taustoistaan ei kerrota mitään, ja vaikka Diana DeGarmo on näyttävän näköinen nainen, ei hän siltikään näytä siltä, johon koko Itä- ja Keski-Amerikka ihastuisi. Roolinsa tämä Idols-kakkonen on todennäköisesti saanut juuri laulutaitojensa avulla, joita elokuvassa myös kuullaan.

 

Arvosana: *½

 

wyatt_earp%27s_revenge.jpg