Cowboys (The Cowboys)

 

Pääosissa: John Wayne, Bruce Dern, Roscoe Lee Browne

 

Ohjaus: Mark Rydell (1972) 135 min

 

Will Andersen (John Wayne) joutuu pulaan, kun karjanajon lähetessä työmiehet sairastuvat kultakuumeeseen eikä ainuttakaan työmiestä löydy mailta eikä halmeilta. Hänen ystävänsä Anse Peterson (Slim Pickett) ehdottaa vakavissaan, että Will palkkaa koulupoikia tehtävään. Will ei innostu ajatuksesta, mutta ei voi lopulta muuta kuin katsoa, onko pojista mihinkään. Will testauttaa poikia laittaen nämä ratsastamaan vuoroperään vikuroivalla hevosella: jos pysyy 10 sekuntia sen selässä, on ansainnut työpaikan. Slim Honeycutt (Robert Carradine) selviytyy urakasta heti ensimmäisenä ja lopulta kaikki kymmenen poikaa ovat ansainneet paikkansa, kun meksikolaistaustainen Cimarron (Al Martinez) on ottanut suurimmat luulot pois hevoselta. Poikien lähtiessä kokoamaan karjaa, Cimarron ja Slim ajautuvat tappeluun ja Will ajaa Cimarronin pois. Vankilasta vapautunut kolmikko, johtajanaan Asa Watts (Bruce Dern) haluaa Williltä töitä. Koska nämä valehtelevat Willille taustastaan, tämä ei palkkaa heitä. Asa ennustaa, ettei Will onnistu viemään karjaa perille. Lähtöpäivän aattona Will odottaa vielä kokin saapuvan mukaan. Hän osoittautuu mustaksi mieheksi. Koska Jebediah Nightlinger (Roscoe Lee Browne) tuntuu tietävän kaiken kokkaamisesta, Will pestaa hänet. Ensimmäiset päivät ovat pojille kovia ja joissakin alkaa itää kapinahenkeä. Pojat ovat kuitenkin myös tyytyväisiä oppiessaan koko ajan uutta. Will huomaa Cimarronin seuraavan heitä, ja kun eräänä päivänä Slim putoaa veteen, tämä rientää pelastamaan tappelukaverinsa ja näin Cimarron saa jäädä töihin. Sen sijaan Will on vihainen Bobille (Sean Kelly), koska tämä ei änkytykseltään pystynyt huutamaan apua. Bob haukkuu Willin ja huomaa pian, että hänen änkytyksensä katosi tunteenpurkauksen myötä. Myöhemmin Danin (Nicolas Beauvy) jahdatessa karjalaumasta karannutta yksilöä, hän törmää Asaan, joka uhkaa tappaa hänet joku yö, jos tämä kertoo Willille heistä. Will huomaa Danin muuttuneen käytökseen, mutta Jebediah tajuaa pojan pelkäävän jotain. Danin vahtiessa karjaa, hänen silmälasinsa putoavat karjan joukkoon. Charlie (Stephen R. Hudis) menee hakemaan niitä, mutta jää tallautuneen karjan jalkoihin ja kuolee. Pojat tajuavat vihdoin, ettei kyseessä ole leikki tai seikkailu ja ottavat Willin ohjeet tarkemmin huomioon. Pian Jebediahin vankkureista hajoaa pyörä ja hän jää korjaamaan sitä. Muun porukan leiriytyessä yöksi, Asa yllättää heidät. Will haastaa hänet reiluun nyrkkitappeluun. Vaikka Will saa kovia iskuja, Asa häviää tappelun ja siitä suivaantuneena ampuu Williä selkään. Sen jälkeen hän varastaa miestensä kanssa karjan. Jebediah saapuu aamun koittaessa paikalle ja löytää pahoin haavoittuneen esimiehensä. Tämä käskee hänen hoitaa pojat turvallisesti kotiin. Willin hautaamisen jälkeen pojat sitovat Jebediahin ja lähtevät Asan perään aikomuksenaan ottaa karja takaisin ja viedä se määränpäähän. Jebediah lupaa tehdä suunnitelman, jos pojat laskevat hänet irti.

 

Cowboys” on pyörinyt nettikauppojen sivuilla monesti edessä, mutta jotenkin olin välttynyt katsomasta elokuvaa koskaan. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, sillä kyseessä on erinomainen western niin tarinaltaan, näyttelijöiltään kuin toteutukseltaankin. Mark Rydell on tavoittanut Howard Hawksmaisen hengen ”Punaisesta virrasta”, etenkin komeiden karjanajokohtausten muodossa. Kahdenvuosikymmenen yksinäisten sankarien ja kostajien jälkeen tämmöinen inhimillisempi tarina on kuin keidas erämaassa. Tarina on realistinen, jos nyt ihan viimeistä nahinaa ei lasketa mukaan, mutta sellaista se kaipasi: tarinassa on omat synkät vaiheensa, joten yleisölle on tarjottava loppuhuipennus. Jotkut aikalaiskriitikot, Pauline Kael etunenässä, ovat ilmeisesti tahallaan ymmärtäneet lopun väärin: kyseessä ei ole kostosta, vaan siitä, että pojat hoitavat työnsä, johon heidät on palkattu, loppuun. Tarinan pääteema on aikuistuminen ja sen mukanaan tuoma vastuu. Tarinassa sivutaan myös rasismiteemaa, mutta siinäkään ei sorruta liialliseen osoittelevuuteen. Elokuvassa viitataan Little Big Hornin taisteluun, eli tapahtuma-aika lienee 1877, sillä Willin pojat olisivat olleet noin 40-vuotiaita (syntyneet 1837 ja 1838). Näiden hautakivessä lukee kuolinvuotena 1858, ja kun yritin selvittää, mitä tuolloin on tapahtunut, niin löysin Marais des Cygnesin verilöylyn tapahtuneen tuolloin Kansasissa, kun taas elokuva sijoittuu Montanaan. No, ehkä tällä ei ole merkitystä tarinan kannalta, mutta minua Willin poikien kohtalo jäi hieman vaivaamaan.

 

John Wayne on saanut esitettäväkseen monipuolisemman roolihahmon. Perusjurmun alta löytyy mies, joka suree aavistuksen pieleen mennyttä suhdettaan poikiin. Kunniallisena miehenä hän ei aio elää talvea velkarahalla. Vaimo (Sarah Cunningham) ja karjatila ovat hänen henkireikänsä, mutta palkkaamiensa poikien kanssa hän saa toisen mahdollisuuden isänä olemiseen. Waynen esittämää hahmoa ei ole hauskuutettu samalla tavalla kuin melkeinpä kaikissa viimeisen vuosikymmenen roolihahmoissaan, ennemminkin päinvastoin, sillä paikoin Wayne näyttää todella alakuloiselta murheineen. Tämä kaikki käy ilmi yhdestä parhaasta Waynen roolityöstä. Ohjaaja Rydell ei kuitenkaan keskitä täyttä huomiotaan Waynen ympärille. Roscoe Lee Browne on myös erinomainen. Hän on sisäistänyt sen, minkälainen kuva etenkin lapsilla on afroamerikkalaisista ollut 1800-luvulla: alkuun hieman tietoisestikin pelottava, mutta lopulta ennemminkin näiden kaveri kuin isähahmo. Säälittävän ja pelkurimaisen konnan rooliin ei voisi oikeastaan kuvitella ketään muuta Bruce Dernin tilalle, eivätkä hänet maneerit, lähinnä hammaskaluston jatkuva esittely vaivaa lainkaan. Pojista tutuimmat ovat Robert ”Nörtti” Carradine ja Al Martinez, ja muutkin täyttävät paikkansa kelvollisesti ( Alfred Barker Jr – Fats, Nicolas Beauvy – Dan, Steve Benedict – Steve, Norman Howell – Weedy, Stephen R. Hudis - Charlie Schwartz, Sean Kelly - Stuttering Bob, Clay O'Brien - Hardy Fimps, Sam O'Brien - Jimmy Phillips, Mike Pyeatt - Homer Weems).

 

Erinomaisesta käsikirjoituksesta vastaavat alkuperäisromaanin kirjoittanut William Dale Jennings sekä Harriet Frank Jr. ja Irving Ravetch. Hienoa elokuvaa täydentää mainio dialogi, joka saa paikoin jopa naurua aikaiseksi. Kun Will kysyy Jebediahilta, missä hänen haluamansa kokki on, Jeb vastaa tämän vaimon saavan lapsen, ja kun Will kysyy tämän korvaajasta, niin Jebin vastaus on se, että tämän vaimo taas haluaa saada lapsen. Seikkailullisesta musiikista vastaa ”The” John Williams. ”Cowboys” on hieno, joskin tuntemattomampi luku John Waynen filmografiassa. Suuri yleisö on aikanaan saattanut vierastaa sitä seikkaa, mitä Humphrey Bogartin kohdalla ”Sierra Madren aarteessa”: ikonin kuolema valkokankaalla on ollut monelle liian kova paikka.

 

Arvosana: ****

 

the_cowboys.jpg