Enkeli ja lainsuojaton (Angel and the Badman)


Pääosissa: John Wayne, Gail Russell, Harry Carey


Ohjaus: James Edward Grant (1947) 100 min


Haavoittunut lainsuojaton Quirt Evans (John Wayne) putoaa hevosensa selästä kveekariperheen pihassa. Perheen isä Thomas Worth (John Halloran) ja tämän tytär Penelope (Gail Russell) nostavat hänet hevoskärryjen kyytiin ja vievät hänet lennätintoimistolle, koska tämä aseella uhaten niin vaatii. Saatuaan viestin maan lunastuksesta lähtemään, Quirt menettää tajunsa. Worthit vievät hänet taloonsa toipumaan. Tohtori Mangram (Tom Powers) kehottaa heitä hankkiutumaan potilaastaan mahdollisimman nopeasti eroon. Penelope, joka tunnistaa hänen ja Quirtin kohtaamisen samankaltaiseksi kuin vanhempiensa, ihastuu Quirtiin. Eräänä päivänä, Quirtin toivuttua, tilalle saapuvat Laredo Stevens (Bruce Cabot) ja Hondo Jeffries (Louis Faust) etsimään Quirtia. Laredo haluaa Quirtin lunastaman maan itselleen. Kveekariperhe on poistanut Quirtin aseesta luodit ja tämä uhkaa kaksikkoa tyhjällä pistoolilla. Laredo tarjoaa 5000 dollaria, Quirt vaatii 20000. Laredo lupaa maksaa, jos Quirt uskaltaa tulla hakemaan. Kun Quirt on lähtemässä pois, Penelope pyytää häntä jäämään. Kun Quirt saa tietää perheen kärsivän vesipulasta, hän lähtee selvittämään asiaa joen padonneen Frederick Carson (Paul Hurst) kanssa. Kun vesi juoksee vapaasti, Worthit antavat Carsonille leivonnaisia ja muuta ruokatavaraa. Eräänä päivänä sheriffi McClintock (Harry Carey) tulee selvittämään postivaunujen ryöstöä. Worthit todistavat Quirtin olleen heidän kanssaan. Tavattuaan entisen kumppaninsa, Quirt alkaa uskoa, ettei ole kelvollinen Penelopelle ja lähtee viettämään kosteaa viikonloppua, ryöstettyään sitä ennen Laredon himoitseman karjalauman. Quirt ei tunne kuitenkaan itseään kotoisaksi saluunassa ja aloittaa tappelun, jonka jälkeen palaa Worthin tilalle. Quirt hylkää aseensa ja lupautuu Penelopelle. Eräänä päivänä heidän ollessa ratsastusretkellä, Laredo ja Hondo hyökkäävät heidän kimppunsa. Hevoskärryt suistuvat kallionrinteeltä jokeen. Penelope loukkaantuu ja hänelle nousee kova kuume. Tohtori sanoo, ettei mitään ole tehtävissä. Quirt tarttuu aseeseensa ja lähtee kostamaan Laredolle. Penelope kokee ihmeparannuksen ja pyytää isäänsä viemään hänet Quirtin luo ennen kuin tämä ehtii tappaa ketään.


Ensimmäinen John Waynen tuottama elokuva poikkeaa aika paljon Waynen vakavista lännenelokuvista. Wayne ei nimittäin tapa ketään elokuvan aikana! Siinä siis spoileri loppuratkaisua ajatellen. Itseäni ajatellen kaikki mielenkiintoinen on tapahtunut ennen elokuvassa kuvattua ajanjaksoa: minua kun ei kauheammin kiinnosta jatkuva soutaminen ja huopaaminen sen suhteen, onko rakastavainen kaksikko arvoisia toisilleen, kun eittämättä on selvää, miten suhteessa tulee käymään. Sen sijaan vastausta ei saada siihen kysymykseen, mikä on aika oleellinen osa Quirtin hahmoa, ja mitä sheriffikin häneltä kysyy: miksi hän muuttui kasvatti-isänsä Walt Ennisin hämäräperäisen kuoleman jälkeen Wyatt Earpin apurista lainsuojattomaksi? Kaksinaismoraali hipoo jo taivaita: karjavarkaudesta selviäminen ilman seuraamuksia lienee tästä pahin esimerkki. Penelopen ihmetoipuminenkin varmasta kuolemasta koettelee uskottavuutta, jota tällaisilta elokuvilta kuitenkin odottaisi. Kveekarinainen ja asesankari -teemasta on tehty osuvampia elokuvia, joista ”Sheriffi” tulee ensimmäisenä mieleen sekä ”Todistaja”, mille ”Enkeli ja lainsuojaton” on ollut innoittaja. TV-leffa ”The Outsideron käytännössä uusi versio tästä, häviten yllättävän vähän laadullaan.


Ilman hehkeää Gail Russellia elokuva olisi paljon huonompi. Vaikka onkin vaikea uskoa 1800-luvun naisen puhuvan niin suorasti kuin Penelope puhuu, on Russellin olemuksessa, katseessa aitoutta. Wayne ei ole parhaimmillaan romanttisessa roolissa, mutta murahtelee välinpitämättömästi mm. sheriffin kysymyksiin totuttuun tapaan, mikä onnistuu paikoin jopa naurattamaan. Russellin myötävaikutuksella Wayne onnistuu kuitenkin riittävästi taistelemaan menneisyytensä ja tulevaisuutensa välillä. Vaan näinköhän Quirt Evans olisi luopunut aseestaan, jos nainen ei olisi ollut yhtä sirkeä kuin Russelin esittämä Penelope? Sekä Bruce Cabotin ja Harry Careyn roolit jäävät pieniksi. Tapaus Carson tuntuu irralliselta, kun ei missään vaiheessa selviä miksi hän on padonnut joen. Ainoa syy kohtaukselle lienee se, että Quirt todistaa pystyvänsä hoitamaan homman ilman verenvuodatusta: tosin miehen mainehan sen aikaa saa, ei mies. Waynen luottokäsikirjoittajana paremmin tunnetuksi tullut Grant antaa tarpeeksi tilaa näyttelijöilleen eikä ylinäyttelyä juuri synny, vaikka Hank Warden käykin kuvassa kertaalleen ihmettelemässä tuttuun tapaansa. Kapakkatappelulle on sen sijaan jälleen kerran vaikea keksiä mitään järkevää syytä.


Elokuvaa on kuvattu tutuissa, ja ennen kaikkea komeissa Monument Valleyn maisemissa, jossa myös leffan hieno takaa-ajo on ainakin pääosin kuvattu. Kohtauksen on suunnitellut alansa legenda Yakima Canutt, josta nykyiset ”stunt coordinatorit” saisivat yhä ottaa oppia. Ja varmaan ottavatkin, mutta Chroma key -, tai tutummin blue screen -tekniikka on osin pilannut sijaisnäyttelijöiden jalon taidon. Kuvassa näkyvä julkaisu ei ole ihan viimeisen päälle parasta dvd-luokkaa. Varsinkin audioraita on tukkoinen, mikä vaikeuttaa puhutun puheen ymmärtämistä. Tekstitystä tässä julkaisussa ei ole laisinkaan, ei edes englanniksi.


Arvosana: **½


angel_and_the_badman.jpg