Nainen erämaassa (Rachel and the Stranger)

 

Pääosissa: Loretta Young, William Holden, Robert Mitchum

 

Ohjaus: Norman Foster (1948) 80 min

 

Jim Fairways (Robert Mitchum) saapuu ystävänsä David Harveyn (William Holden) erämaatilalle, jossa saa kuulla Davidin pojalta Daveylta (Gary Gray), että hänen äiti Susan on kuollut. David on masentunut eikä tilan hoidosta tahdo tulla mitään. Jim saa potkittua häneen vähän virtaa, ja David päättää hankkia naisen tilalle, pitämään huolta kotiaskareita ja opettamaan Daveylle kouluaineita. Hän matkustaa poikansa kanssa lähimmälle asumukselle, jossa pastori Jackson (Tom Tully) esittelee hänet yksinäiselle naiselle, Rachelille (Loretta Young). David maksaa naisesta 18 dollaria, mutta koska miehen ja naisen ei tule asua syntisinä saman katon alla, heidät vihitään Daveyn mieliharmiksi. David kohtelee vaimoaan välinpitämättömästi, Davey puolestaan vihamielisesti. Rachel yrittää käyttäytyä kuin Susan, joka Davidin mukaan kykeni mm. puolustamaan itseään. Miesten ollessa askareissaan, Rachel harjoittelee ampumista talon kellarissa. Jim palaa jonkin ajan kuluttua ja ihastuu Racheliin välittömästi. Myös Rachel tuntee vetoa Jimiin, joka kohtelee häntä paremmin. David kiusaantuu tilanteesta ja toivoo Jimin lähtevän. Tämä lähteekin, palatakseen vain pian uudelleen. Kun David ja Jim lähtevät metsästysretkelle, Rachel voittaa Daveyn luottamuksen pelastamalla hänet puuman hyökkäykseltä. Jim, joka on kierrellyt ympäri maata koko elämänsä, haluaa asettua aloilleen ja ottaa itselleen vaimon, Rachelin. Hän on valmis ostamaan tämän Davidilta 40 dollarilla, tietäen, miten ystävänsä on alun perin vaimonsa saanutkin. David suuttuu ja hyökkää Jimin kimppuun. Rachel, joka on kyllästynyt huonoon kohteluun, saa tappelun loppumaan, jonka jälkeen hän päättää lähteä salaa takaisin sinne, mistä tulikin. Kun miehet huomaavat Rachelin kadonneen, lähtevät he perään suostutellakseen häntä palaamaan. Miesten kilvoittelu ei ole kuitenkaan lakannut. Yöllä Rachel huomaa valon kajastuksen ja David epäilee, että shawneet ovat hyökänneet taloon. David ja Jim lähtevät takaisin talolle ja Rachelin tehtävä on viedä Davey turvaan Jacksonien luo. Rachel ei kuitenkaan halua jättää miestään ja lähettää Daveyn yksin matkaan. David, Jim ja Rachel linnoittautuvat taloon, mutta kun shawneet sytyttävät sen tuleen, kellarissa piileskelevän kolmikon ainoaksi toivoksi jää se, että Davey ehtii ajoissa saada apua paikalle.

 

”Mitä ihm...?”, oli ensimmäinen reaktio, kun leffa alkoi. Senhän piti muistikuvien mukaan olla mustavalkoinen. Hailakka jälkiväritys sai elokuvan näyttämään ö-luokan leffalta. Kaiken lisäksi kuvasuhde näytti olevan jotain 3:4. ”Nainen erämaassa” on pienen budjetin elokuva, mutta tämä "uusi toteutus" ei kyllä anna mitään lisäarvoa elokuvalla. Liekö joku tv:tä varten pukattu versio? Kokonaisuuteen sillä ei liiemmälti ole vaikutusta, kun kuitenkin muistin syövereissä on kuva, miltä sen pitäisi näyttää. Ja ainahan tv:stä voi kääntää värit pois. Kyseessä on varsin vahva draama, teemana naisen asema yhteiskunnassa. Elokuva ei sorru imelyyteen, ylilyönteihin eikä puolueellisuuteen: Rachelin kohtalo on karu, mutta sillä ei mässäillä. Toteutus kantaa lähes loppuun saakka, jolloin hahmojen epäuskottavuus ja kerronnan paikoittainen kevytmielisyys sotkevat muuten suloisen katkeraa tarinaa. Myös elokuvan kristillinen maailmankatsomus tuntuu epäuskottavalta, vaikka ottaisi huomioon tarinan aikakauden.

 

Elokuva on pitkälti Loretta ”Amerikan Juurakon Hulda” Youngin näytöstä. Young alistuu Rachelina kohtaloonsa, ei väitä vastaan, nalkuta tai muutenkaan neuvo miestään. Young välttelee pitkiä katsekontakteja vastanäyttelijöidensä kanssa. Young luo roolihahmostaan sellaisen, josta oikeasti välittää. Hahmon kehitys on selvemmin havaittavissa kuin Davidin. Mutta vaikeapa William Holdenin hahmoakaan on vihata, vaikka mies kohteleekin vaimoaan alkuun pelkkänä piikana. Holden on kautta linjan varsin yksioikoinen, tunteiden näyttämistä pelkäävä mies, mutta olisi silti voinut luoda jotakin vaikutelmaa, että todella haluaa Rachelin jäävän luokseen. Mitchumin ja Youngin välillä kemia toimii paremmin, mutta kunnollista kolmiodraama näyttelijöiden välille ei synny, kun käsikirjoittajat vievät miesten kilpakosinnan lapselliselle tasolle: miesten nyrkkitappelu ansaitsee kyllä kiitokset realismistaan. ”Kolmiodraama” onnistuu paremmin miesten välillä, kun David pelkää poikansa samaistuvan Jimiin. Gary Gray on tuon aikakauden tyypillinen lapsinäyttelijä, joka varmasti jakaa mielipiteet.

 

Tarinan sivujuonena pyörii ulkoisen vaaran uhka, jota Davey käyttää hyväkseen, kun Rachelin ja Davidin välit alkavat lämmetä. Intiaanit kuvataan barbaareina, jotka ovat sotapolulla syystä, jota ei kerrota, mutta todennäköisesti kyseessä on kapinallisryhmä, joka vastusti heimon pakkosiirtoa Ohiosta muualle. Loppuhuipennuksessa roolihenkilöistä ei tehdä supersankareita, vaikka osumatarkkuus onkin korkea. Tämän tyylin elokuvia vaivaa usein saarnaava asenne: ”Nainen erämaassa” on mukava poikkeus siinäkin mielessä, että naisrooli nousee selvästi miesrooleja tärkeämmäksi.

 

Arvosana: ***

 

rachel_and_the_stranger-normal.jpg