East of the West (Al este del oeste)

 

Pääosissa: Fernando Esteso, Antonio Ozores, Juanito Navarro

 

Ohjaus: Mariano Ozores (1984) 85 min

 

Towermillsin kaupunkia terrorisoi kaksi rikollisjoukkiota, joita johtavat Chapulín (Fernando Sancho) ja Bad Milk (José Manuel Martín). Kaupungin pormestari Alcalde (Conrado San Martín) on palkannut kuuluisan Bill Golden Gunin/Bill Pistolas del Oron puhdistamaan kaupungin, kun kaupungin sheriffi (Emilio Fornet) irtisanoutuu tehtävästään aina vaaran uhatessa. Kaupunkiin saapuukin kaksi muukalaista: Polonio Horacio Platón (Antonio Ozores) myy ihme-eliksiiriä, kun taas toinen on maanviljelijä (Fernando Esteso), joka on tullut ostamaan ilotyttö Stellan (África Pratt) maatilaa. Kaupunkilaiset alkavat mielistellä kumpaakin, sillä he eivät tiedä, kumpi heistä on Bill, vai onko kumpikaan? Miehet käyttävät kaupunkilaisia hyväkseen, mutta kun Chapulín kidnappaa pormestarin tyttären Margaret Rosen (Adriana Vega), joutuu kaksikko lähtemään hakemaan tyttöä takaisin. Mukaansa he saavat saluunassa työskentelevän navajointiaanin Blackanddekkerin (Juanito Navarro). He löytävät Chapulínin Towermillsiin saapuvien prostituoitujen avulla ja onnistuvat vapauttamaan Margaret Rosen, joka joutuu vain uudestaan, tällä kertaa Bad Milkin kidnappaamaksi. Kolmikko piileskelee Chapulínia navajoleirissä, jossa squawksi naamioitunut maanviljelijä on joutua naimisiin Sitting Bullin kanssa. Polonio ja Blackanddekker pelastavat maanviljelijän ja he pakenevat edelleen kohti Stellan tilaa, joka on Bad Milkin hallinnassa. Hän on piilottanut ryöstösaaliin kartanoon, minkä vuoksi hän on ollut kiinnostunut myös ostamaan tilan. Miehet keksivät suunnitelman ja vapauttavat Margaret Rosen jälleen. Bad Milk ja Chapulín yhdistävät voimansa tuhotakseen Towermillsin. Kolmikko rohkaisee kaupunkilaisia nousemaan vastarintaan, mutta nämä eivät uskalla. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Bill Golden Gun ilmestyy paikalle.

 

No, nyt ovat espanjalaiset heittäneet kunnolla lekkeriksi, niin hyvässä kuin pahassakin. Luvassa on niin päätöntä menoa, että Spedekin pyörittelisi päätään. Voisi jopa kuvitella, että Mariano Ozores, joka on myös käsikirjoittanut elokuvan, on nähnyt Speden länkkärihupailut, mutta ennen kaikkea Robin Hood -aiheisen naurupommin ”Noin seitsemän veljestä”. Ja kun elokuva erottuu lajityyppinsä monista muista edustajista kohtuullisen hyvillä näyttelijöillä, kyseessä on miellyttävä yllätys.

 

Elokuvan sankarit ovat vähemmän sankarillisen näköisiä, Speden ja Simo Salmisen hengessä. Jonkin verran Fernando Esteso ja Antonio Ozores sortuvat typerään naamanvääntelyyn, mutta ovat kuitenkin sympaattisia veikkoja. José Manuel Martín ja Fernando Sancho näyttelevät naama peruslukemilla, mikä sopii vastapainona sankarikaksikolle, tuoden riittävän vakavuuden yleisilmeeseen kaiken pöhköilyn keskelle. Naiset ovat kauniita ja sitä käytetään hyväksi, varsinkin kun leffan miehet ovat jotain ihan muuta. Kukapa mies ei tykkäisi tissejä tiirailla, mutta hommassa haiskahtaa itsetarkoituksellisuus: naiset kekkuloivat vähissä vaatteissa ja jopa ilman rihman kiertämää. Margaret Rosen mekko ei pysy millään kuosissa ja nisä pullahtaa esiin melkein useammin kuin se pysyy piilossa. Sivuosassa esiintyy ”Perhelääkäri -sarjassa” esiintynyt Luis Barbero.

 

Tarina ei ole mitenkään omaperäinen, vaan kyseessähän on perinteinen asetelma nahjuksesta sankariksi ja roolihahmojen sekaannus. Herkulliseksi sen tekee viittaukset klassisiin westerneihin ja näyttelijöihin, ja jos niitä ei tunne, vitsit menettävät merkityksensä: naisista sankarikaksikko näyttää Clint Eastwoodilta ja John Wayneltä; Blackanddecker, joka jo itsessään on hauska intiaaninimi, toteaa ampuessaan jousipyssyllä: ”Last time I used this, they died with their boots on. Oh well ...” Kaupungin iäkäs sheriffi lähtee milloin isoäitinsä hautajaisiin tai vanhempiensa häihin tilanteen kiristyessä. Ei mitenkään omaperäistä, mutta tarpeeksi hauskaa, kuten koko elokuvakin: vitsit osuvat maaliin useammin kuin menevät ohi, ja ääneen nauraminen on aina hyvä asia. Oma lukunsa on sitten viittaukset nykyaikaan, kuten videonauhoihin ja puhelinluetteloon: Spedehän hämäsi Robin Hoodina vartijaa pyytämällä tätä puhelimeen. Edes pakollista saluunatappelua ei ole venytetty turhan pitkälle. Fernando Sanchon osuus tappelussa muistuttaa hieman Bud Spencerin vastaavia. Bill Golden Pistolsin henkilöllisyys paljastuu lopussa, vaan eipä se sitten kovin suureksi yllätykseksi muodostu, vaikka hetken kuvittelin hänen olevan uusia prostituoituja Towermillsiin tuova nainen. Miinuksena on sitten se jatkuva nakuilu ja kakkahuumori sanan varsinaisessa tarkoituksessa. Mutta muuten kulttuuriero Pohjolan ja Välimeren välillä osoittautuu yllättävänkin pieneksi. ¡Muy bien!

 

Arvosana: ***

 

east_of_the_west-normal.jpg