The Outsider

Pääosissa: Tim Daly, Naomi Watts, Keith Carradine

Ohjaus: Randa Haines (2002) 119min

Lammastilallinen Ben Yoder (Brett Tucker) hirtetään ja häntä jäävät suremaan vaimo Rebecca (Naomi Watts), poika Benjo (Thomas Curtis) sekä koko amish-yhteisö. Syyllinen on Fergus Hunter (John Noble), joka on halunnut ostaa Yoderin maat, mutta asiaa ei pystytä todistamaan. Eräänä päivänä Yoderin tiluksille raahustaa pahoin haavoittunut revolverimies Johnny Gault (Tim Daly). Toivuttuaan mies sekoittaa yhteisön elämän: Rebeccaa himoitsee Noah Weaver (Keith Carradine), joka on niin ikään leski eikä yhteisö hyväksy ulkopuolisen asuvan Rebeccan kanssa. Rebecca alkaa kuitenkin kiintyä Johnnyyn ja lopulta he päättyvät rakastavaisiksi. Asia paljastuu ja Rebecca pistetään valitsemaan joko yhteisön tai eristäytymisen väliltä. Rebecca kuuntelee sydäntään ja joutuu sukunsa ja yhteisön hyljeksimäksi. Hunter haluaa yhä Yoderin maat ja hän hyökkää Benjon ja Noahin pojan Mosen (Todd Leigh) kimppuun, jonka seurauksena Mose saa surmansa. Johnny on saanut tarpeekseen ja hän haastaa Hunterin ja tämän miehet. Taistelun tuoksinassa Rebecca haavoittuu vakavasti ja tohtori Lucas Henry (David Carradine), joka leikkasi myös Johnnyn kuntoon, ei usko hänen selviävän.

The Outsider on suunnattu selkeästi naisyleisölle, teemanaan kielletty rakkaus. Ei sillä, etteikö elokuva sopisi myös miehille, mutta ainakin itselleni romanttisen elokuvan pitää olla todella hyvin tehty, että se herättäisi mielenkiinnon. Pahiten mättää se, että tarinassa on kaikki mahdolliset kliseet, mitä mieleen voi juolahtaa. Parasta ovat Carradinen veljekset ja Naomi Watts. Etenkin Watts on roolissaan varsin vakuuttava.

Näitä amish-aiheisia leffoja ja tv-ohjelmia on tullut aina silloin tällöin. Erikoiset kansanryhmät ovat periaatteessa varsin kiinnostavia, mutta näiden uskonnollisten yhteisöjen elämänkatsomus on vaikeasti purtava asia. Minusta kun kyseessä on pelkästään rasismista, kun ”eksynyt lammas” eristetään joukosta. Vaikea kokea minkäänlaista sympatiaa tällaista kohtaan. Tämäkään elokuva ei onnistu selvittämään, mistä tämä kumpuaa, varsinkin kun raamattu ei ole niin hyvin hallussa, että pystyisi perustelemaan sitä jonkun kirjoituksen perusteella. Ainoa selitys on, että ulkopuoliset tuovat ikäviä vaikutteita. Hunterin uhka jää toissijaiseksi kielletyn rakkauden toteutumisessa. Kristinusko on vahvasti mukana tarinassa, joka konkretisoituu, kun asesankari Johnny Gault heittää lopussa aseensa ahjoon Rebeccan tehdessä kuolemaa: taotaan miekat auroiksi. Rukouksella parannetaan pahimmatkin ampumahaavat.

Tim Daly on ulkoisesti pätevä asemies, näyttäen hieman Franco Nerolta, mutta jää varsin persoonattomaksi Naomi Wattsin rinnalla. Watts on rohkeasti mukana lähes meikittömänä, hiven punaa huulissa ja poskilla. Jotenkin on helpompi lukea tunteita näyttelijän kasvoilta, kun ne eivät ole liiallisella pakkelilla peitelty. Kun Rebecca selittää yhteisölleen yllätyksellistä valintaansa, on Watts vahvimmillaan. Kohtauksen monologi puhuu puolestaan, mutta kaikuu kuitenkin kuuroille korville. Vahinko, ettei intensiteetti kestä muun elokuvan ajan. Tohtori Lucas Henry edustaa järjen ääntä: ”velipoika” Noahin mielestä yhteisön pitäisi tulla toimeen ilman ulkopuolista apua. Järkyttävää, että nykypäivänä uskonnollisiin syihin vedoten kieltäydytään lääkintätoimenpiteistä, kuten veren antamisesta potilaalle. Siinä mielessä elokuva peilaa myös joidenkin tämän päivän arvoja.

Elokuvassa ei ole toimintaa juuri lainkaan, päävihollisen ollessa tällä kertaa korkeampi voima. Siinä suhteessa tämä elokuva kuuluu kategoriaan ”voisi olla totta”. Elokuvan nimi saa kyllä miettimään, että kuka ja mikä on lopulta se ulkopuolinen. En kyllä usko, että kauniimman sukupuolen edustajatkaan joutuisivat turvautumaan nenäliinapakettiin. Ja eiköhän se ole tämän tyylisten elokuvien tarkoitus ja onnistumisen mittari.

Arvosana: **

the_outsider-normal.jpg