Kourallinen dynamiittia (Two Mules for Sister Sara)
 
Pääosissa: Shirley MacLaine, Clint Eastwood, Manuel Fábregas
 
Ohjaus: Don Siegel (1970) 116min
 
Hogan (Clint Eastwood) pelastaa sisar Saran (Shirley MacLaine) ilkeiden miesten käsistä. Käy ilmi, että Sara piileskelee ranskalaisjoukoilta, koska on yrittänyt kerätä rahaa Meksikon vapaustaistelijoiden hyväksi. Hogan on puolestaan myynyt palveluksensa eversti Beltranille (Manuel Fábregas), tarkoituksena hyökätä ranskalaisten varuskuntaan Chihuahuassa, josta myös Sara on kotoisin. Matkan aikana Sara ja Hogan kohtaavat mm. intiaanijoukon (Hogan haavoittuu) ja räjäyttävät rautatiesillan. Räjäytys kostautuu sillä tavalla, että varuskunta on tiukentanut Ranskan itsenäisyyspäivän juhlintaa. Aikomus oli hyökätä tuolloin, jolloin yleensä koko varuskunta on humalassa. Ajankohtaa ei muuteta, mutta onnistuakseen he tarvitsevat dynamiittia. Ja paljon…
 
Elokuvan suomenkielinen nimi saattaa hämätä, sillä Sergio Leone teki vuotta myöhemmin oman vallankumousta käsittelevän elokuvansa ”A Fistful of Dynamite”, joka tunnetaan myös nimellä ”Duck, You Sucker” ja jonka mukaan elokuvan nimi myös suomennettiin. ”Kourallinen dynamiittia” voisi hyvin olla eurooppalaisten tekemä, sen ollessa jopa eurooppalaisempi kuin monet Euroopassa tehdyt westernit tuohon aikaan. Eikä vähiten siitä syystä, että elokuvan musiikista vastaa Ennio Morricone, mutta myös teema ja maisemakuvaus ovat kuin spagettiwesterneistä ja Clintin roolihahmo muistuttaa sikaria myöten hahmoa Leonen "Dollaritrilogiasta". Yhtäällä sitä on kevennetty onnistuneella huumorilla, kun taas toisaalla elokuva on hyvinkin raaka ja väkivaltainen, ainakin tuon ajan mittapuun mukaan. Se on sukua Sergio Corbuccin samana vuonna valmistuneelle elokuvalle ”Petturit hirteen, companeros”, jossa perin eriskummallinen parivaljakko lähtee suorittamaan salaista tehtävää.
 
Tarina on lähtöisin Budd Boetticherin kynästä. Boetticher kuuluu 40- ja 50-lukujen genren menestyksekkäimpiin ohjaajiin, jonka Randolph Scottin tähdittämät elokuvat ovat merkittävä osa western-historiaa. Boetticher asui Meksikossa tarinaa kirjoittaessaan ja tarkoituksena oli myös ohjata elokuva, jonka pääosakaksikkona olisi ollut Robert Mitchum ja Deborah Kerr. Käsikirjoitus myytiin eteenpäin, näyttelijäkaksikko muuttui ja ohjaajaksi tuli Don Siegel. Boetticher ei pitänyt elokuvan lopputuloksesta.
 
Elokuva sijoittuu Meksikon pitkässä vallankumouksessa ajankohtaan, jolloin ranskalaiset olivat tulleet panemaan latinoja ojennukseen. Tarkka ajankohta lienee ranskalaishallinnon viimeinen vuosi, 1866. Chihuahua vallattiin 25. maaliskuuta. Mikään totuudenmukainen kuvaus elokuva ei tuosta ajasta ole. Eikä sen tarvitsekaan olla: useimmiten tapahtumat osoittautuvat lopulta aika tylsiksi. Toisaalta elokuva ei sorru ”Kotkat kuuntelevat” – tyyppiseen järjettömyyteen, jossa Clint yksinään tuhoaa puolet Saksan jalkaväestä.
 
Elokuvan toinen teema on kielletty rakkaus. Hogania ottaa aivoon, kun niin kaunis nainen on ryhtynyt nunnaksi, ja tietää, ettei heidän välilleen voi koskaan syntyä mitään ystävyyttä suurempaa. Sara suhtautuu asiaan ymmärtävästi: ”kyllä nunnakin saa tiettyjä ”tuntemuksia”, mutta rukoilemalla niistä pääsee eroon. Olen Jeesuksen morsian.” Tuosta saadaan elokuvan hauskin vitsi: Hogan haavoittuu intiaanien nuolesta. Hän neuvoo Saraa nuolen poistossa, käskee kaivertaa nuolen varteen uran. Sara tekee hyvää työtä, ja Hogan toteaa: ”Ei mikään ihme, kun olet puusepän morsian.” Tästä elokuvasta alkaen Clintin suuhun on osattu kirjoittaa historian hienoimmat verbaaliset heitot: ”Jokaisella on kerran elämässään oikeus olla ääliö”, toteaa Hogan syyksi sotilasuralleen. Kaikista paras ”aforismi” on kuitenkin ”Murhapoolin” lohkaisu: ”Mielipide on kuin persreikä, jokaisella on omansa.” Ei Clintin ja Shirleyn kemiat aivan samalla tavalla kohtaa kuin vaikkapa Humphrey Bogartin ja Katharine Hepburnin kemiat elokuvassa ”Afrikan kuningatar”. Siegel totesikin MacLainen olleen hyvin epänaisellinen kuvausten aikana, mutta ehkä hän piti nunnan roolia yllä siviilissäkin. VAROITUS! SISÄLTÄÄ SPOILERIN. MAALAA TEKSTI HALUTESSASI. Tästä huolimatta Clint on saanut kasvoilleen mahtavan ilmeen, kun paljastuu, että Sara onkin todellisuudessa prostituoitu ja Hoganin himo kasvaa kahta kauhemmaksi. Pelkästään se on jo katsomisen arvoinen asia. Niin, alkuperäinen nimi viittaa kahteen muuliin, joista toinen on Saran kulkuväline, ennen kuin vaihtaa sen aasiin. Ja se toinen jukuripää tarkoittaa tietysti Hogania.
 
Arvosana: ****

 

two_mules_for_sister_sara-normal.jpg