Yksinäinen taistelija (Se incontri Sartana prega per la tua morte/If You Meet Sartana, Pray for Your Death)
 
Pääosissa: Gianni Garko, William Berger, Klaus Kinski
 
Ohjaus: Gianfranco Parolini (1968) 96min
 
Pankkimiehet Al Hollman ja Jeff Stelwal (Gianni Rizzo ja Sydney Chaplin) järjestävät postivaunuryöstön vakuutusrahojen toivossa. He palkkaavat meksikolaisjengin (kenraali Tampico, esittäjänä Fernando Sancho) tekemään ryöstön ja amerikkalaisjengin (Lasky, esittäjänä William Berger) pyyhkimään näiden jäljet. Lasky pettää omat miehensä ja aikoo viedä kullan itselleen. Kullan sijasta arkussa onkin vain kiviä. Tämän lisäksi hän saa kannoilleen mystisen asesankarin, Sartanan (Gianni Garko), joka vie tämän pankkimiehiltä kiristämänsä rahat pokeripelissä. Kullan olinpaikasta ei tunnu kellään olevan tietoa. Selkään puukotusten jälkeen kullasta jää nauttimaan vain Sartana tai Lasky.
 
Sartana astui tämän elokuvan myötä yhdeksi suosituimmaksi western-hahmoksi, ja teki Garkosta tähden. Nimi Sartana esiintyi jo aiemmin (1966) elokuvassa ”Blood at Sundown”, jossa Garko esitti bandiittia nimeltä Sartana Liston. Tuottaja Aldo Addobbati piti nimestä, ja kun idea elokuvasta syntyi, yhdistyi siihen nimi Sartana sekä Parolinin ihailema James Bond apuvälineineen. Elokuvan suurin arvo ei ole elokuva itsessään, vaan siinä, että se loi täysin uudenlaisen hahmon genreen ja uuden suunnan, joka osittain parodioi Eastwoodin tyylisiä asesankareita. Kun Eastwoodin roolihahmo oli maaginen asemies, oli Sartana vielä sitäkin enemmän, ja nokkeluudessaan täysin ylivertainen, ollen koko ajan muita askeleen edellä. Ennen kaikkea Sartana onnistui pysymään vakavasti otettavana hahmona, vaikka myöhempien elokuvien, ja ohjaaja Giuliano Carnimeon, myötä tullut välinekikkailu saattaa puritaaneja western-ystäviä puistattaakin. Tunnusomaista kaikissa elokuvissa on mutkikkaat juonet sekä kullan/rahan metsästäminen, toisin sanoen kyse on vain ja ainoastaan puhtaasta viihteestä.
 
Sartanan henkilöllisyydestä ei anneta missään vaiheessa mitään varmaa tietoa. Elokuvan alussa hän seuraa postivaunuja, jonka Klaus Kinskin esittämä Morgan miehineen aikoo ryöstää. Postivaununmatkustajat arvelevat tämän olevan vakuutusyhtiön turvamies, mutta eräs nainen sanoo tämän muistuttavan aavetta. Ja ehkä siinä onkin jotain perää, sillä niin ylivertainen hahmo Sartana on, ilmestyessään tyhjästä sinne, missä häntä tarvitaan. Kun Laskyn on vaikea saada tätä hengiltä, hänkin aikoo sanoa jotain siihen suuntaan. Sartana itse toteaa olevansa ”arkunkantaja”, mistä tulee leffasarjan tunnuslause: I’m Your Pallbearer. Viimeisessä elokuvassa häntä kutsutaan jopa saarnaajaksi (vrt. ”Kalpea ratsastaja”). Hahmon mystisyyttä lisää, että häntä kuvataan usein siten, että hatun lieri varjostaa hänen silmät näkyvistä. Hahmon stailaus ja roolitus on onnistunut täydellisesti. Elokuvassa yritetään vastaavaa kuin Leonen mestariteoksessa "Vain muutaman dollarin tähden" oleva soiva taskukellojuoni, mutta ihan siihen ei pystytä. Dramaturgisesti sillä on oma merkityksensä, mutta esikuvaa on vaikea ylittää.
 
Elokuvaa vaivaa tietty kömpelyys, lähinnä monimutkaisen juonen takia. Sarjan muitakin elokuvia vaivaa käsikirjoitusten epätasaisuus, ja tässäkin on monin paikoin upeita kohtauksia. Paikoin taas ratsastellaan ja ammutaan varsin päättömästi, vaikka toimintakohtaukset hyvin toimivatkin. Kinskin esittämän Morganin hahmon tarkoitus jää ainakin minulle arvoitukseksi. Tarinasta olisi voinut hyvin pudottaa muitakin hahmoja pois. Grindhouse Experiencen julkaiseman Sartana boksin versio on tosin viitisen minuuttia ilmoitettua lyhyempi, mikä saattaa selittää esim. kummalliset leikkaukset. Selkään puukotuksessa ja puolten vaihdossa tehdään jonkin sortin maailmanennätys. Erityisesti ihmetyttää se, miten Lasky onnistuu saamaan jatkuvasti apulaisia, vaikka tapattaa nämä surutta. Loppua kohden tilanne hieman rauhoittuu, mikä nostaa arvosanaa jo kummasti. Samoin Garkon karisma. Sen sijaan rooleihinsa täysillä yleensä heittäytyvä Kinski on melkoisen valju. Vastaavanlaisia, pieniä rooleja ja melko vaatimattomissakin elokuvissa, on yllättävänkin paljon. Silti hän kieltäytyi esittämästä majuri Arnold Tohtin roolia elokuvassa ”Kadonneen aarteen metsästäjät”, koska ei pitänyt käsikirjoitusta kovin hyvänä! Werner Hertzog taisi pitää itseään ainoana ohjaajana, joka on työskennellyt Kinskin kanssa useammin kuin kerran (Dokumentti ”25. tunti”). Kinski näyttelee kuitenkin myös toisessa Parolinin elokuvassa (”Viisi miestä helvettiin” aka. ”Natsipedot”)
 
Jostain syystä Sartana ei kuitenkaan kiehtonut Amerikan mantereella, kuten vaikkapa Django. Päätyivätpä nämä sankarit lopulta samaan elokuvaankin. ”Yksinäinen taistelija” sai neljä jatko-osaa, joissa yhtä lukuun ottamatta Garko esittää Sartanaa. Kelpo avaus sarjaan, mutta parempaa on vielä luvassa. Tuotantoon panostaminen tiesi myös sitä, etteivät jatko-osat kärsi näin huonosta kuvanlaadusta ja musiikki nousi merkittävämpään osaan.
 
Arvosana: ***
 
 
if_you_meet_sartana_pray_for_your_death-