Keltainen nauha (She Wore a Yellow Ribbon)
 
Pääosissa: John Wayne, Joanne Dru, John Agar
 
Ohjaus: John Ford (1949) 99min
 
Kapteeni Nathan Brittles (John Wayne) on jäämässä eläkkeelle, vain muutamia päiviä Little Bighornin tapahtumien jälkeen. Sitä ennen hän saa vielä viimeisen tehtävän: hänen on estettävä aseiden myynti cheyenne-heimolle ja saattaa Starken linnakkeen komentajan (George O'Brien) vaimo (Mildred Natwick) ja tytär Olivia (Joanne Dru) postivaunulinjalle, sillä Cheyennet ja Arapahot ovat valmistelemassa suurhyökkäystä. Brittles epäonnistuu tehtävässään: intiaanit saavat aseet ja postivaunuasema on tuhottu. Komppania jakaantuu kahtia: osa jää luutnantti Cohillin (John Agar) johdolla turvaamaan linnakkeeseen palaavia joukkoja. Päästyään linnakkeeseen Brittlesin on aika jäädä eläkkeelle. Hän päättää tehdä vielä yhden palveluksen ratsuväelle.
 
Lähes samojen näyttelijöiden johdolla edetään ”Ratsuväki-trilogian” toinen osa. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1876, jolloin Lakota-Siouxien johdolla intiaanien yhdistyneet heimot tuhosivat Kenraali Custerin joukot. Elokuvassa tieto taistelun lopputuloksesta kiirii Starken linnakkeeseen. Tällä kertaa linnakkeen sotilaat ja komentajat päättävät vetää yhtä köyttä, tietäen, ettei aliarviointiin ole varaa. Tästä syystä elokuvasta puuttuu sama jännite, mikä oli ”Apassilinnakkeessa”, jossa eversti Thursday taisi olla se pahin kanto joukkojensa kaskessa. Kun intiaaneistakaan ei tehdä selvää vihollista, elokuvasta puuttuu paljon. ”Hyökkäys erämaassa” tunnelma saatiin sillä odotuksella, että koska se intiaanien hyökkäys tapahtuu, ja sitä samaa kai tässäkin on yritetty. Komeaa katsottavaahan saattueen eteneminen Monument Valleyssa on, mutta jos lopussa odottaa repäisevää päätöstä, saa pettyä: loppu on melkoinen antikliimaksi. Hienoa on, että tässäkään elokuvassa ei keskitytä ratsuväen sankarillisimpiin saavutuksiin, ja ettei ylitunteelliseen paatokseen sorruta. Toki elokuva on ”isänmaallisempi” edeltäjäänsä. Esim. intiaanit jäävät tälle kertaa kovin kasvottomiksi.
 
Elokuvan nimi viittaa nauhaan, jonka ratsuväen sankarit antavat rakastetuilleen, ja jonka nämä sitten sitovat hiuksiinsa. Olivialla on kaksikin miestä nauhaa tarjoamassa: luutnantit Cohill sekä Pennell (Harry Carey jr.). On tainnut tulla kirjoitettua jo niin monta kertaa tavasta kuvata näitä ”nuorten rakkaustarinoita” 40–50-lukujen elokuvissa, etten puutu siihen sen enempää. On virkistävää nähdä Wayne esittämässä ikäistään, ja tässä tapauksessa jopa ikäistään vanhempaa hahmoa. Sivuhahmot ovat sen sijaan melko karikatyyrisiä, ja tässäkin on se yksi perusjuoppo yleisöä hauskuuttamassa, Victor McLaglenin esittämä kersantti Timothy Quincannon.
 
Elokuva oli valmistuessaan yksi kalleimmista westerneistä. Se oli myös yleisömenestys ja monet ovat pitäneet sitä trilogian parhaana osana. Se sai värielokuvasarjan parhaan kuvauksen palkinnon, ja onhan elokuvan lopussa sittemmin paljon käytetty kuva, jossa Waynen silhuetti ratsastaa punaista taivaanrantaa kohti.
 
Arvosana: ***


she_wore_a_yellow_ribbon-normal.jpg  


Keltainen nauha kuuluu John Wayne Boxiin, johon kuuluu elokuvat ”Hyökkäys erämaassa”, ”Cowboy puhdistaa kaupungin”, ”Apassilinnake” ja ”Keltainen nauha”.
 
Koko kokoelman arvosanaksi tulee: ***½

john_wayne_box-normal.jpg