Aseiden hetki (Hour of the Gun)
 
Pääosissa: James Garner, Jason Robards, Robert Ryan
 
Ohjaus: John Sturges (1967) 97min
 
O.K Corralin taistelun jälkeen Ike Clanton (Robert Ryan) syyttää Wyatt Earpia (James Garner) miestensä murhasta, väittäen, että he olivat aseettomia ja valmiina antautumaan. Tuomari toteaa syytteet tekaistuiksi ja vapauttaa Earpin. Tombstonessa alkaa sheriffin vaalit. Ensin Clantonin miehet ampuvat Virgil Earpin, joka jää raajarikoksi. Todisteiden puutteessa tuomioilta vältytään. Sitten ammutaan kuoliaaksi Morgan Earp, joka olisi voittanut sheriffin vaalit. Näin ollen sheriffiksi valitaan Clantonin ehdokas. Wyatt vie Virgilin ja tämän perheen Tucsoniin, ja alkaa jahdata yhdessä John ”Doc” Hollidayn (Jason Robards) kanssa Clantonia.
 
Aseiden hetki on jatko-osa Sturgesin ohjaamalle elokuvalle ”Kuolemanloukku O.K Corral (Gunfight at the O.K Corral)”. Itse asia tarina alkaa jo tuosta legendaarisesta välienselvittelystä, ja kuten alkutekstissä mainitaan, tällä kertaa asia esitetään totuudenmukaisesti. Itse taisteluhan ei kestänyt kuin puolen minuutin ajan ja tämä on taistelun kesto myös tässä elokuvassa. Edeltäjässä taistelu kesti varmaankin 5 minuuttia. Tämän jälkeen voikin miettiä, kuinka tarkasti tapahtumat pitävät paikkansa. Ainakin loppuratkaisun osalta tarinassa ei ole mitään totuudenmukaisuutta. Mutta eihän Kwai-joen siltakaan oikeasti räjähtänyt, mutta dramaturgisesti sen piti räjähtää. Sama pätee Clantonin kohtaloon, joka kuoli Yhdysvalloissa, ei Meksikossa, kuten elokuva väittää eikä missään nimessä Wyatt Earpin käden kautta.
 
Mikäli edellinen osa on jäänyt näkemättä eikä ole tutustunut historiaan, on liki mahdotonta tietää, miksi Earpin ja Clantonin välille kehittyi vihasuhde. Elokuvassa ei nimittäin mitenkään viitata tapahtumiin ennen välienselvittelyä O.K Corralissa. Tässä lyhyt selostus: Clanton miehineen olivat hevos- ja karjavarkaita. Hevosvarkaus lienee ollut suurin synti Villissä Lännessä, sillä hevosvarkaan sai hirttää siltä istuimelta ilman mitään oikeudenkäyntiä. Kun Earpit puuttuivat asiaan, Clanton otti asian henkilökohtaisesti. Tombstonen sheriffi Virgil Earp kutsui apuun veljensä Wyattin, jonka mukana tuli tämän ystävä Doc Holliday.
 
Elokuvan aikajana (Tombstonen taistelu 1881 --> Clantonin kuolema 1887, mikäli kuolinhetki on toteutettu oikein) etenee vauhdilla, ja sitä ei millään huomaa hahmoista. Doc Hollidayn tuberkuloosi kyllä pahenee elokuvan myötä, mutta huonostihan hän voi jo sitä aiemmin. Holliday pysyy uskollisena Earpille, mutta alkaa myös piikitellä tätä tämän kostonhalusta. Hän väittää tämän olevan samanlainen tappaja kuin hän itse. Earp tajuaa sen myös itse. Pidätysmääräykset muuttuvat Earpin käsissä teloitustuomioiksi. Jokseenkin ihmeellistä elokuvassa on se, että sekä Tombstonen sherffi saa pidätysmääräyksen Earpistä ja Earp liittovaltion pidätysmääräyksen miehistä, joita epäilee Morganin murhasta. Clantonia ei syytetty missään vaiheessa. En oikein aina pysynyt kärryillä siitä, kuka valtuutti ja mitä. Mutta ilmeisesti Yhdysvaltain laki on ollut ja on yhä semmoinen, että laki on erilainen eri osavaltioissa. Ehkä tämä on myös piikki siihen suuntaan, toimijoita lain puitteissa riittää. Samoin Tombstonessa on sheriffejä vaikka muille jakaa. Tuntuu vähän oudolta.
 
Näitä legendaarisia hahmoja ovat näytelleet kovan luokan näyttelijät eikä tämä rosteri jää yhtään muita heikommaksi. Clantonia näyttelevä Robert Ryan on etenkin vahvassa iskussa, tulkiten Iken roolin hieman hienostuneemmin. Nyt alkaa Doc Hollidaykin näyttää siltä, että viikatemies lymyilee olan takana. Clantonin ja Hollidayn kuolemilla ei ollut eroa kuin muutama kuukausi. Elokuva loppuukin siihen, kun Earp jättää Hollidayn parantolaan (juomaan viskiä!).
 
Sekavahko kerronta pudottaa arvosanaa hiukan. Tällä kertaa jatko-osa ei kuitenkaan ole huonompi. ”Kuolemanloukku O.K Corralin” kanssa ne muodostavat vahvan kuvauksen Wyatt Earpistä ja Doc Hollidaystä.
 
Arvosana: ***½
 
 
hour_of_the_gun-normal.jpg