Tappotuulella (Bad Man’s River)
 
Pääosissa: Lee Van Cleef, Gina Lollobrigida, James Mason
 
Ohjaus: Eugenio Martin (1971) 91min
 
Roy Kingin (Lee Van Cleef) jengin tekemän pankkiryöstön jälkeen jengin jäsenet erkanevat toisistaan ja kukin hävittää osansa saaliista. Roy menettää sen menemällä naimisiin Alician (Gina Lollobrigida) kanssa. Roy joutuu vankilaan ja Alicia katoaa. Vapauduttuaan Roy kokoaa miehet yhteen, räjäyttääkseen meksikolaisjoukkojen asearsenaalin. Tehtävään heidät on palkannut Montero (James Mason), joka on myös Alician nykyinen mies. Kun aseet on tuhottu, Meksikon armeija joutuu ostamaan uusia pyssyjä tuhoutuneiden tilalle miljoonalla dollarilla. Ja sehän on Royn ja Alician saatava hyppysiinsä. Erinäisten vaiheiden jälkeen, kun rahat ovat jo sormien ulottuvilla, Alicia tekee viimeisen temppunsa ja häipyy isänsä ja rahojen kanssa.
 
Tai ainakin jotain siihen suuntaan.  Kävi nimittäin niin, että nukahdin jossain vaiheessa, enkä jaksanut koko elokuvaa uudelleen katsoa, ainoastaan lopun. Erinäisten arvostelujen perusteella olin jo varautunut kehnoon elokuvaan, ja eipä tarvinnut pettyä. Eugenio Martinin ensimmäinen western ”The Bounty Hunter” on suorastaan loistava tähän verrattuna. En edelleenkään ole suuri komediawesternien ystävä, ja etenkin westernit, joissa ei selkeästi pysytä joko komedian tai peruslänkkärin aihiossa, ovat suurta tuskaa. Ylipäätään eteläeurooppalainen huumorintaju ei minulle avaudu.  Kovasti ihmetyttää, että miten näin mitättömään elokuvaan on saatu niinkin nimekäs näyttelijäkaarti: Lee Van Cleef on suuri nimi, muttei mikään kummoinen koomikko, Mason ja Lollobrigida ovat olleet ihan arvostetuissa elokuvissa, Gianni Garko on puolestaan, Giuliano Gemman, Franco Neron ja Hill & Spencerin ohella, suurimpia eurooppalaisia westerntähtiä ja Eduardo Fajardoa pidän erinomaisena näyttelijänä. Tekijöillä on varmaan ollut hauskaa elokuvaa tehdessä, tuskin enää sen valmistuttua.
 
Kun positiivista asiaa pitää keksiä, niin räjäytystehtävän aikana homma toimii mainiosti, ja Cleefin omin osaaminen tulee esille. Tämä on myös pätkä, jossa komiikka on jätetty pois. Sitten tarina alkaa hyppiä käänteestä toiseen. Eikä siinä mitään, jos hahmot olisivat jossain määrin kiinnostavia, mutta kun eivät ole. Alicia on periaatteessa ihan hauska hahmo, tai ainakin se miten miehet yksi toisensa perään lankeavat hänen juonitteluun. Ja kyllähän Lollobrigida ihan viehättävä nainen tuolloin oli, vaikkei ihan tyttönen enää ollutkaan. Laudoilla panssaroitu auto on kaikessa typeryydessään jo hauskan näköinen.
 
Kyseessä olisi puolentoista tähden elokuva, mutta annetaan vielä puoli tähteä lisää siitä, että sen avulla sain nukahdettua mukavasti.
 
Arvosana: **
 
 
bad_man%27s_river-normal.jpg