Pääosissa: Osvaldo Ruggeri, Femi Benussi, Aldo Bufi Landi
 
Ohjaus: Vincenzo Musolino (1969) 84min
 
Meksikolainen kuvernööri Don Juan De Leyra (Aldo Bufi Landi) kidnappaa Don Manuelin (Celso Faria), koska on rakastunut tämän rikkaaseen vaimoon Virginiaan (Femi Benussi) ja yrittää pakottaa tämän naimisiin kanssaan. Naamioitu lainsuojaton nimeltä Quintana (Osvaldo Ruggeri) pelastaa Manuelin, mutta maksaa kovan hinnan, kun muut vangit kuolevat. Quintanasta luvattu palkkio nousee ja hän saa peräänsä palkkionmetsästäjiä. Don Juan kidnappaa Virginian, Don Manuel yrittää pelastaa tämän ja kuolee. Don Juanin ja Virginian pakkoavioliiton voi estää vain Quintana ja hänen apulaisensa.
 
Hyvin keskikertainen tarina, keskikertaiset näyttelijät ja melko kehnosti toteutettu, joten vaikea tästä on mitään positiivista keksiä. Ohjaaja Musolino on kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut elokuvan, jota voisi kuvitella Zorroksi Villissä Lännessä. Aluksi ajattelin, että elokuvaa on leikattu, sillä kohtaukset vaihtuvat paikoitellen kummasti, mutta näin tuskin on. Ja kohta ensi-illan jälkeen Musolino kuoli. Toivottavasti ei kuitenkaan häpeään. Näyttelijät ovat tuntemattomia lukuun ottamatta munkkia näyttelevää Pedro Sanchezia (tai Ignazio Spalla) sekä sotilasta näyttelevää Riccardo Pizzutia. Koko lähestymistapa elokuvaan on ollut ryppyotsainen: itseironia puuttuu täysin, mikä kuuluu spagettiwesterneihin. Pari musiikillista teemaa soi lähes koko elokuvan ajan. Itse teemat eivät ole huonoja, mutta niiden toisto vesittää nekin hyvät osat. Paikoitellen toimintakohtaukset toimivat hyvin, jos ei oteta huomioon, että mm. Quintana ampuu revolverillaan 10 kertaa lataamatta välillä. Ja kun kerran vankilaan on niin vaikea murtautua, niin Quintana tekee tämän kahdesti ilman, että edes sen kummemmin hikeä pukkaa.
 
Tästäkin huolimatta elokuva ei juuri ärsyttänyt missään vaiheessa, kuten vaikkapa Demofilo Fidanin westernit tekevät. Suurin syy on varmasti se, että luettuani arvosteluja en siltä mitään odottanutkaan, toisin kuin muilta ”naamioitu kostaja” – leffoilta. Ja nyt sormi osoittaa "Yön ritariin”, silläkin uhalla, että se ainoa blogin lukija kaikkoaa sivuiltani. Ja toinen syy on se, että en elokuvasta mitään maksanut, kun sain sen lahjaksi. (Edelleen sormi osoittaa samaan suuntaan). Mutta en tätä kyllä kenellekään suosittelisi. Jos pitäisi nimetä Bottom-5 listaa, niin kyllähän tämä sieltä löytyisi. Ainakin tällä hetkellä. Puoli tähteä lisää siitä, että elokuvassa on komea kokoelma ponchoja.
 
 
Arvosana: *½
 
 
quintana-normal.jpg